15.5.–15.9.2024
Kymenlaakson museo, Merikeskus Vellamo, Kotka
UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelman teokset avaavat metsän merkitystä sekä Kymenlaakson teollisuushistoriaa ainutlaatuisessa näyttelyssä. Kymenlaakson museossa on esillä kulta-ajan taiteilijoiden, kuten Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin teoksia, mutta myös nykytaidetta. Yli 50 valittua maalausta ja grafiikkaa kuvaavat kansallismaisemia, työläisiä ja teollisia ympäristöjä teollistumisen varhaisessa vaiheessa.
Metsäteollisuus on pitkään toiminut taiteen ja kulttuurin mesenaattina, ja Kymenlaaksossa sillä on ollut suuri vaikutus rakennettuun kulttuurimaisemaan. Olemme erittäin iloisia saadessamme esitellä näin laajan valikoiman kokoelmastamme, sanoo UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Camilla Granbacka. Näyttely korostaa maisemamaalausta suomalaisen identiteetin, patriotismin ja yhteenkuuluvuuden rakentajana. Metsät ovat tärkeä osa kansallista kulttuuriamme. Suomalainen taide, muotoilu ja arkkitehtuuri ammentavat usein aiheita ja materiaaleja metsästä. Uusiutuva ja teollisesti jalostettu puu on maamme menestyksen perusta, ja suuri osa Suomen metsistä on talouskäytössä. Toisaalta metsät ovat myös ratkaisevia biologiselle monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille.
Näyttelyssä on 1800-luvun maisemamaalauksia, jotka on maalattu kansallisromantiikan hengessä, kuten Eero JärnefeltinMaisema Kolilta, Akseli Gallen-Kallelan Hiihtäjä revontulilla ja Pekka Halosen Koivumetsä. Maisemiin lisättiin 1800-luvun lopulla merkkejä myös teknisestä ja taloudellisesta menestyksestä, kuten tieverkostoa tai laivoja, uittoväyliä tukkinippuineen ja sähköntuotantoon soveltuvia koskia. Kymintehtaan teollisia ja luonnonmaisemia ovat ikuistaneet mm. Verner Thomé ja Victor Westerholm. Tuulikki Pietilän värikkäissä grafiikoissa 1950-luvulta kuvataan tehdastyöläisiä eri tehtävissä teollisuusympäristössä. Nykytaiteilija Robert Lucander on maalauksessaan ottanut vaikutteita Gallen-Kallelan Kalevala-kuvauksista. Jo Kalevalassa kerrotaan, kuinka ihmisen elämä oli voimakkaasti sidoksissa metsään. Metsä tarjosi elannon ja metsäjumalten hyvä tahto varmisti myös ihmisten menestyksen ja hyvinvoinnin.
Näyttelyn nimi ”Aarnikotkan siipien alla” juontaa juurensa Hugo Simbergin suunnittelemasta tunnetusta yrityslogosta, jonka Kymin tehdas otti käyttöön vuonna 1899. Logo esittää mytologista olentoa, aarnikotkaa, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. UPM-Kymmenen käyttämä grafiikkateos on ollut yrityksen symboli yli 120 vuoden ajan, vaikka sitä onkin muokattu eri vaiheissa neljän taiteilijan ja graafikon toimesta. Näyttelyyn sisältyy myös monia muita Simbergin graafisia teoksia luonnonmaisemista, teollisuusympäristöistä ja työläisistä. Voitettuaan kilpailun vuonna 1899 hän sai tehtäväkseen kuvittaa Kymiyhtiön 25-vuotisjuhlakirjeen, kun tehdas täytti 25 vuotta.
UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö vaalii suomalaisen metsäteollisuuden kulttuuriperintöä. Säätiön taidekokoelmassa on taiteellisesti ja kansallisesti merkittäviä teoksia, joiden omistus on yli sadan vuoden aikana siirtynyt UPM-Kymmenen edeltäjäyhtiöille (mm. Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Rauma-Repola, Schauman, Kajaani ja Kaukas). UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiölle taidekokoelma päätyi vuonna 2006, , ja se koostuu tällä hetkellä noin 600 taideteoksesta.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Camilla Granbacka, UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö, 044 308 7931,
Amanuenssi Mirkka Kallio, Kymenlaakson museo, 040 530 7858,
Merikeskus Vellamo
Kotkan Kantasatamassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa kotiaan pitävät Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo sekä Kymenlaakson museon ja Rajavartiolaitoksen yhteistyönä syntynyt Merivartiomuseo. Lisäksi Vellamossa toimivat Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut, ravintola Laakonki ja museokauppa Plootu. Kesäaikaan myös museolaivat Tarmo, Kemi ja Telkkä ovat avoinna yleisölle.https://www.merikeskusvellamo.fi/