UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö on iloinen saadessaan olla mukana Järvenpään taidemuseon näyttelyssä Risteyskohtia: Venny Soldan-Brofeldt ja Helene Schjerfbeck, Järvenpään taidemuseossa, joka on avoinna 29.10.2026–28.2.2027. Näyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella kahden suomalaisen taiteen keskeisen vaikuttajan ystävyyttä, taiteellista vuorovaikutusta ja heidän urapolkujensa monia yhtymäkohtia. Samalla se avaa uusia näkökulmia heidän tuotantoonsa ja asemaansa suomalaisen taiteen historiassa.
Järvenpään taidemuseon syksyn näyttely tuo yhteen elinikäiset taiteilijaystävykset Helene Schjerfbeckin (1862–1946) ja Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945). Näyttelyssä nähdään teoksia museo- ja yksityiskokoelmista sekä Schjerfbeckin töitä, jotka ovat olleet esillä New Yorkin Metropolitan Museum of Artin laajaa kansainvälistä huomiota saaneessa näyttelyssä. Näyttely tarkastelee taiteilijoiden ystävyyttä sekä heidän mahdollisuuksiaan rakentaa ammattiura aikana, jolloin naisten elämää ohjasivat yhteiskunnan odotukset. Näyttely nostaa esille taiteilijoiden opinnot Suomessa ja ulkomailla, kansainväliset vaikutteet, suhteen henkisyyteen sekä taiteellisen työn taloudelliset edellytykset. Molempia yhdisti nuoresta asti vahva kutsumus taiteeseen. Ulkomailla opiskelu avasi heille uusia näkökulmia sekä mahdollisuuksia toimia ammattitaiteilijoina. Kuten Schjerfbeck kuvasi Pariisia: ”Siellä sydän lyö vapaammin ja eletään kokonaan taiteessa.”
Järvenpään taidemuseossa on Suomen kattavin Venny Soldan-Brofeldtin teoskokoelma. Hän asui Järvenpäässä vuosina 1897–1911 yhdessä kirjailija Juhani Ahon kanssa ja vaikutti keskeisesti Tuusulanjärven taiteilijayhteisön syntyyn.
Näyttelyn innoittajana toimii professori emerita Riitta Konttisen tietokirja Kunpa saisin hänen elämänsä (Siltala, 2024). Konttisen mukaan Schjerfbeckiä ja Soldan-Brofeldtia yhdisti taiteilijan vapauden puolustaminen: raha, menestys ja sovinnainen seuraelämä näyttäytyivät heille luovuutta rajoittavina voimina. Näyttely valottaa, kuinka he rakensivat omanlaisensa elämän ja uran aikansa odotuksista huolimatta.
Näyttelyssä on esillä kaksi säätiön kokoelmasta lainattua teosta: Helene Schjerfbeck: Hahmotutkielma, 1884 sekä Venny Soldan-Brofeldt: Pianon ääressä (Sally Piispanen-Basilier), 1889.
📸 Kuvissa: Helene Schjerfbeck, Hahmotutkielma, 1884 sekä Venny Soldan-Brofeldt, Pianon ääressä (Sally Piispanen-Basilier), 1889.