UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön taidekokoelma
HISTORIA, SYNTY JA TARINAT
Esipuhe
Kokoelman tarina alkaa jo 1800-luvun lopulta ja kulkee metsäteollisuusyhtiöiden konttoreista ja edustustiloista aina nykypäivään saakka. Se on kertomus suomalaisesta teollisuushistoriasta – ja taiteen roolista sen rinnalla.
Taidehistorioitsija Tuija Peltomaa on kirjoittanut kokonaisuuden, joka yhdistää kokoelman historiallisen taustan ja teosten tarinalliset tulkinnat. Hän avaa, miten kokoelma on muodostunut eri yhtiöiden – kuten Kymi, Kaukas, Kajaani, Yhtyneet Paperitehtaat ja Rauma-Repola – taidehankintojen pohjalta ja miten teokset ovat siirtyneet fuusioiden myötä UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiölle. Nykyään kokoelma käsittää noin 600 teosta lähes 180 taiteilijalta, ja se heijastaa metsän, puun ja paperin kulttuurista maisemaa poikkeuksellisen moniulotteisesti.
Julkaisun ensimmäinen osa, Metsäyhtiöiden kokoelmista UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiöksi, tarjoaa kokonaiskuvan kokoelman synnystä. Seuraavat osiot – Kertomuksia kokoelmasta 1–4 – syventyvät eri teemoihin: kuinka teollisuus tuli osaksi suomalaista maisemaa, millä tavoin kuusi taiteilijaa ovat kuvanneet metsäteollisuutta, mitä muotokuvat kertovat johtajuudesta ja henkilöhistoriasta, sekä miten kansainvälinen Haindl-kokoelma tuo mukaan globaaleja näkökulmia. Lopuksi luku Tarkemmin katsoen: taideteokset kertovat kutsuu lukijan pysähtymään yksittäisten teosten äärelle ja tarkastelemaan, miten materiaali, muoto ja aihe kommunikoivat keskenään.
Tämä julkaisu ei ole vain katsaus kokoelmaan – se kuvaa metsäteollisuuden ja kulttuurin välistä vuoropuhelua, joka on rakentunut vuosikymmenten aikana. Se tuo esiin, miten taide on tehnyt näkyväksi metsän, työn ja ihmisen suhteita sekä avannut uusia tapoja ymmärtää metsäteollisuuden roolia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Toivomme, että tämä teos avaa uusia näkökulmia kokoelmaan ja sen merkitykseen osana suomalaista kulttuuriperintöä – ja että se tarjoaa lukijalle sekä tietoa että elämyksiä.
Camilla Granbacka
toiminnanjohtaja