Valotaide kääntää katseet näkymättömään, maanalaiseen metsään
UPM-Kymmenen pääkonttori Helsingin päärautatieaseman vieressä loistaa tammikuun alussa poikkeuksellisessa asussa, kun Soil Searchers Collectiven teos Sen lauluja laulamme projisoidaan Biofore-talon seinään osana Helsingin kaupungin LUX-valotaidefestivaalia.
Dynaamisen videoteoksen takana ovat taiteilija-tutkija Teemu Lehmusruusu, 3D-taiteilija Vilja Achté sekä muusikkoduo Wimme & Rinne. Lehmusruusu on tunnettu ekologiaan kytkeytyvistä teoksistaan, joita on nähty muun muassa Helsinki Biennaalissa. LUXissa nähtävä teos kääntää katseen kaiken perustaan, maaperään. Se muistuttaa maaperässä piilevästä biologisesta maailmasta, jonka kanssa maan päällä olevat ekosysteemit ovat vuorovaikutuksessa.
UPM-Kymmenen sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela toivoo, että teos herättää katsojat ajattelemaan ihmisen ja ympäristön symbioottista suhdetta. Maaperän ja sen rikkauden vaaliminen on elinehto kaikelle elämälle. “Monimuotoinen metsä tuottaa paljon hyvää. Puusta saadaan kestäviä ja uusiutuvia vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille, ja metsän hyvinvoinnin ja kasvun turvaaminen on keskeinen tavoite tulevaisuuteen katsovan metsätalouden kehittämisessä”, Harrela sanoo.
Puut ovat maaperän moottoreita
Suomalaisten suhde metsään on monisyinen. Metsistä halutaan nauttia ja siksi myös vaalia niitä. Toisaalta ymmärrämme, että metsiä tarvitaan monen jokapäiväisen kulutustuotteen valmistamiseksi.
Sen lauluja laulamme saa katsojan myös pohtimaan, mitä ihminen voisi oppia metsältä. “Toivomme, että teos herättelee katsojia pohtimaan omaa tuttua metsäänsä pinnan alta. Olemme tottuneet näkemään maanpäällisen metsän täynnä kasvua, luonnon ihmeitä ja kansantarujen magiikkaa, mutta tarinoita ja tapahtumia on myös pinnan alla. Näkymättömissä, syvällä mullassa työskentelevät pieneliöt ja bakteerit tuottavat puulle sen kasvuun tarvittavia aineksia, ja ilman tätä yhteistyötä metsää ei olisi”, sanoo UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Tanja Saarto.
Metsä kaupungin keskellä
Oman näkökulmansa luontoaiheeseen tuo teoksen keskeinen sijainti kaupungin sydämessä. Toisin kuin monissa muissa kaupungeissa, Helsingissä metsä on helposti saavutettavissa myös ydinkeskustasta käsin.
Tanja Saarto näkee luonnon läsnäolon ihmisen hyvinvoinnille välttämättömänä myös kaupunkioloissa.
“Ihminen tarvitsee viihtyäkseen elävän luonnon elementtejä kuten puita tai vettä. Helsingissä olemme onnekkaasti kummankin äärellä. Puistot ovat kaupungin keuhkot, ja luonto sekä varsinkin puut vetävät ihmisiä puoleensa. Ne tarjoavat suojaa niin fyysisesti kuin ajatuksenkin tasolla, parfymoivat ja puhdistavat ilmaa, kaunistavat ja pehmentävät kaupunkikuvaa.”
Metsäteollisuusyhtiö UPM:llä on pitkät perinteet taidemesenaattina aina 1800-luvulta alkaen. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö, joka tunnetaan ensisijaisesti mittavasta maalaustaidekokoelmastaan, jatkaa tätä perinnettä ja haluaa tuoda LUX Helsingin kautta maanalaisen, tavallisesti näkymättömän metsän kaupunkilaisyleisön eteen.
Kuvat: Soil Searchers Collective / Lux Helsinki
Soil Searchers Collective: Sen lauluja laulamme
Julkaisuvuosi: 2022
Kesto: 3 min 17 sek
Biofore Talo, Alvar Aallon katu 1, Helsinki
Kollektiivin jäsenet:
– Teemu Lehmusruusu, taiteilija-tutkija / artist-researcher
– Vilja Achté, 3D-animaattori / 3D-artist
– Wimme & Rinne, musiikki / music
– Jussi Heinonsalo (INAR), Liisa Kulmala (FMI), tieteellinen konsultointi / scientific consultation
UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö ja UPM osallistuvat Lux Helsinki -valofestivaaliin UPM:n pääkonttorin, Biofore Talon, seinään heijastettavalla Soil Searchers Collectiven taideteoksella.
Lux2 -reitillä nähtävä Sen lauluja laulamme on projisoitu 3D-animoitu videoteos, joka johdattelee katsojan toisenlaiseen metsämaisemaan. Ihmisinä koemme maaperän neliömetreinä, vaikka meidän pitäisi ymmärtää se tilavuutena – ei vain kasvualustana vaan monimuotoisena biologisena maailmana, johon ilmastomme ja ravintomme nojaa. Puut ovat metsän maaperän moottorit, ne syöttävät pinnalta maan alle energiaa, jonka ympärille muodostuu monimutkainen ekosysteemi ja vaihdantakulttuuri. Puut eivät käytä kaikkea hiiltä omaan kasvuunsa vaan vaihtavat sitä mikrobien ja maaperäeläimien louhimiin ravinteisiin. Sienirihmastot muodostavat väyliä puiden juurien väleille. On tulevaisuutemme kannalta ratkaisevaa, kuinka hyvin osaamme huomioida tuota maanalaista toimintaa ja ymmärtää sen tarjoamien ekosysteemipalveluiden todellisen arvon.
Teoksen työryhmän muodostavat taiteilija-tutkija Teemu Lehmusruusu, 3D-taiteilija Vilja Achté, muusikkoduo Wimme & Rinne, sekä tieteellistä konsultaatiota tarjonneet Jussi Heinonsalo ja Liisa Kulmala.
Teoksen on mahdollistanut metsäteollisuuden edelläkävijä UPM-Kymmene yhdessä UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kanssa. Millainen on metsä, jota emme näe? Maan päällä metsä näyttää huiman komealta, mutta pinnan alla metsällä on oma jännittävä, pienipiirteinen maailmansa. Näkymätön, mutta välttämätön. Puut pureutuvat maahan juurillaan ja imevät itseensä kasvun voimaa. Eliöiden kirjo rikastuttaa maata. Tanssillaan ne puhdistavat, hajottavat ja möyhentävät. Näkymätön metsä luo elämän edellytykset näkyvälle.
Kuvat: Soil Searchers Collective / Lux Helsinki